Toimenpiteitä korkeasti koulutettujen työllisyystilanteeseen
Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura KANNANOTTO
työllisyystyöryhmä
11.5.2009
Toimenpiteitä korkeasti koulutettujen työllisyystilanteeseen
Kokoomuksen Talouspoliittisessa Seurassa toimiva työllisyystyöryhmä kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota korkeasti koulutettujen huonoon työllisyystilanteeseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli joulukuussa 2008 9.586 kpl kun heitä edellisen laman alla joulukuussa 1990 oli 1.493 kpl (lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot). Työryhmä esittää sekä välittömästi tehtäviä toimenpiteitä nykyhetken hälyttävän tilanteen helpottamiseksi että pitkällä aikavälillä tehtäviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä vastaavanlaisia tilanteita tulevaisuudessa. Tässä lausunnossa keskitytään välittömästi tehtäviin toimenpiteisiin, jotka työryhmän esityksen mukaan ovat seuraavat:
Työvoimakoulutukseen on suunnattava lisärahaa
Korkeasti koulutetuille suunnattu työvoimapoliittinen koulutus on perinteisesti jaettu niin sanottuun ammatilliseen ja valmentavaan työvoimakoulutukseen. Näiden erona on, että ammatillista työvoimakoulutusta toteutetaan oleellisilta osiltaan yrityksissä siten, että osallistuvat yritykset valitsevat omiin tarpeisiinsa soveltuvan koulutettavan ja maksavat osan koulutuksen kustannuksista. Valmentavassa työvoimakoulutuksessa keskitytään työnhakuvalmiuksiin ilman rekrytoivaa yritystä kolmantena osapuolena. Valmentavan koulutuksen tulee vastaisuudessa olla tavoitteellisempaa ja sen suhteellista osuutta tulee pitkällä aikavälillä pienentää. Sitä tulee jatkossakin kuitenkin järjestää siksi, että monien työnhakijoiden työelämävalmiudet ovat niin vajavaiset, että heitä ei saada sijoitetuksi työhön eikä edes ammatilliseen työvoimakoulutukseen (jonka edellyttämää maksavaa yritystä ei heille löydetä). Valmentavaa koulutusta voidaan hyödyntää esimerkiksi työperäisten maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen arvioinnissa. Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa osallistujat ovat mukana eri teemoihin (esimerkiksi markkinointi, projektinhallinta, prosessit) painottuvassa ja aiempia opintoja täydentävässä lähiohjelmassa ja työskentelevät palkattoman jakson ajan yrityksessä yrityksen määrittelemässä tehtävässä (esimerkiksi Business Controller, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojekti, myyntisihteeri, markkinointikoordinaattori) tavoitteena omaksua tehtävät sillä tasolla, että yritys haluaa tarjota työsopimusta yhteistyöjakson jälkeen tai sen aikana.
Työvoimakoulutukseen suunnattuja panostuksia on kuluvalle vuodelle pienennetty 25 %:lla aiempien vuosien hyvän työllisyyskehityksen seurauksena, mikä sinänsä on aivan oikein. Vallitsevassa poikkeustilanteessa määrärahojen nostaminen on kuitenkin perusteltua. Työttömän on osaamisensa ylläpitämiseksi parempi olla mukana koulutuksessa kuin vain olla kotona. Monien yritysten taloudellinen tilanne on taantuman aikana haastava ja erilaisten koulutusohjelmien kautta saadut toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen saadut lisäresurssit voivat olla ratkaiseva apu jopa konkurssien välttämiseksi. Pitkällä aikavälillä työvoimakoulutukseen suunnattuja määrärahoja voidaan taas pienentää suhteessa työllisyyskehitykseen nähden.
Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinnassa on päästävä siihen, että koulutusteemat aiempaa paremmin vastaavat senhetkiseen kysyntään. Tähän päästään tekemällä laajemmat puitesopimukset valikoitujen ja kilpailutettujen koulutusorganisaatioiden kanssa ja antamalla niille enemmän vapauksia toteuttaa todellista kysyntää vastaavaa koulutusta.
Yhteishankintakoulutuksen palvelutuotteet on tuotteistettava pidemmälle
Yhteishankintakoulutuksen uudistuksen myötä lanseeratut uudet palvelutuotteet RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus tarjoavat työnantajille tehokkaan keinon kouluttaa itselleen uutta henkilöstöä, kouluttaa olemassa olevaa henkilöstöä ja irtisanomistilanteessa auttaa irtisanottuja kouluttautumaan uuteen ammattiin. Huolimatta markkinointitoimenpiteistä ja työnantajien maksuosuuden pienentämisestä palvelutuotteet eivät ole herättäneet suurta kysyntää, vaikka maan hallitus on sittemmin luvannut toteuttaa kaikki haetut hankkeet. Kysynnän vähyys ei johdu kuitenkaan siitä, ettei tarvetta ole. Ongelma johtuu enemmänkin siitä, että valtionhallinnon byrokratia koetaan usein niin hankalaksi, ettei toivottua yhteistyötä synny. Järjestelmä tuntuu edellyttävän broker -tyyppisiä toimijoita, jotka kartoittavat yritysten tarpeita, käyvät paperisodan viranomaisten kanssa, etsivät kuhunkin, esimerkiksi klusterikohtaiseen tarpeeseen soveltuvat työnantajien toiveiden mukaiset kouluttajat ja lisäksi RekryKoulutuksen osalta vastaavat työnhakijoiden sovittamisesta hankkeessa mukana oleviin yrityksiin (vrt. edellä ammatillinen työvoimakoulutus). 50000 euron raja suorahankinnalle kilpailuttamatta hankintaa asettaa kuitenkin oman haasteensa, sillä pahimmassa tapauksessa hankkeen käynnistämiseen jo taloudellisestikin panostanut broker tai kouluttaja voi jäädä koko projektin ulkopuolelle.
Yhteishankinnan palvelutuotteita on tuotteistettava pidemmälle, jotta ne saadaan tehokkaaseen käyttöön. Näin saadaan helpotusta myös korkeasti koulutettujen työllisyystilanteeseen. Edellä kuvaillun kaltaiseen broker -tyyppiseen toimintaan on myönnettävä rahoitusta ja siihen soveltuvat toimijat on valittava kilpailuttamalla.
TE-toimistojen toimintojen ulkoistamista on kokeiltava
Työ- ja elinkeinotoimistot ruuhkautuvat työttömien määrän äkillisesti lisääntyessä ja ne eivät henkilöresurssien vähyyden vuoksi kykene antamaan myöskään korkeasti koulutetuille työttömille yksilöityjä palveluita. Vuoden 2009 suhdannebarometrin mukaan vain noin 9 % TE-toimistoista uskoo pystyvänsä turvaamaan palvelut kolmen vuoden kuluttua. Yli puolessa TE-toimistoista henkilökohtaiseen asiointiin pääsy on jo nyt vaikeampaa ja asioiden käsittelyajat ovat pidentyneet. On käynnistettävä kokeilu, jossa TE-toimistot ohjaavat korkeasti koulutetut työnhakijat ulkopuolisen palveluntarjoajan hoiviin. Yksityinen – esimerkiksi työvoiman vuokrausta, rekrytointipalveluja tai työvoimakoulutusta toteuttava – yritys, joka haluaisi laajentaa liiketoimintaansa uudelle osa-alueelle, voisi olla tällainen palvelun tarjoaja. Esitys ei siis tarkoita, että korkeasti koulutettu työtön pakotettaisiin esimerkiksi vuokratyöhön, vaan hän saisi asiantuntevaa valmennusta ja konkreettista apua työnhakuun. Kilpailutettu palveluntarjoaja voisi laskuttaa työvoimahallintoa suorittamastaan valmennustyyppisestä toiminnasta tuntiveloituksen ja työllistymisistä aikaansaamiensa tulosten mukaan. Palvelun laatua seurattaisiin työvoimahallinnon toimesta.
Oppilaitosten vastuuta valmistuvien opiskelijoidensa työmarkkinoille sijoittumisesta on lisättävä
Korkeakouluista ja muista oppilaitoksista valmistuneiden määrät ovat kasvaneet, mutta samalla opetuksen laatu on heikentynyt. Määrällä ei voida korvata laatua, vaan oppilaitokset on saatava enemmän kantamaan vastuuta siitä, että niistä valmistuvat opiskelijat työllistyvät. Huonosta työllistymisestä on seurattava sanktioita ja oppilaitokset on velvoitettava perustamaan valmistuvien oppilaidensa työllistymistä tukevia toimintoja.
Pitkän aikavälin toimenpiteet
Pitkällä aikavälillä alhaisempiin korkeasti koulutettujen työttömyyslukuihin ja yleisemmin myönteiseen työllisyyskehitykseen päästään uudistamalla koulutusjärjestelmää siten, että se paremmin ennakoi työvoiman tulevia tarpeita; integroimalla ammatillisen aikuiskoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhteiseen järjestelmään; kehittämällä työttömyysturvaa ja sosiaaliturvaa; pidentämällä työuria molemmista päistä; kehittämällä ansiotulojen verotusta kannustavampaan suuntaan; pienentämällä henkilösivukustannuksia; kannustamalla työnantajia ikääntyvien palkkaamiseen ja kannustamalla yrittäjyyteen keventämällä yritysverotusta ja vähentämällä byrokratiaa. Pitkällä aikavälillä työvoimapula tulee useilla aloilla ajankohtaiseksi. Siihen on haettava lääkkeitä myös organisoidun työperäisen maahanmuuton kautta.
Lisätietoa:
KOTAn puheenjohtaja Asko Järvinen 050 4626 834
Työllisyystyöryhmän puheenjohtaja Hermann Alatalo 040 5572 279