Yritysten verottamisen linjaukset nopeasti julki
Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura ry KANNANOTTO
vapaa julkaistavaksi 20.10.2003
Yritysten verottamisen linjaukset nopeasti julki
Hallitusohjelmassa luvataan keventää yritysverotusta. Osinkoverotuksessa on kuitenkin suunniteltu luovuttavaksi yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä vuoden 2005 alusta alkaen saattaen osingot kahdenkertaisen verotuksen piiriin. Pk-yritysten ja niiden osinkojen verotusta luvataan kuitenkin olla kiristämättä.
On kulunut jo puoli vuotta. Missä lopulliset päätökset ja poliittiset linjaukset viipyvät? Aika alkaa olla vähissä, jos uudistus aiotaan saattaa voimaan suunnitellulla tavalla.
Syyskuun lopussa pääministeri Vanhanen totesi, ettei hallituksella ole aikomusta kiirehtiä yritysverouudistusta koskevia päätöksiä. Vanhasen mukaan tavoitteena on, että yrityksillä on ensi kevään yhtiökokouksissa käytössään kaikki tarvittava tieto lakipykälineen vuoden 2005 alusta sovellettavasta yhteisö- ja pääomaverotuksesta. Vanhasen aikataulu tuntuu vähintäänkin kummalliselta.
Yrityksissä tehdään päivittäin päätöksiä muun muassa investoinneista, työvoiman lisäämisestä tai vähentämisestä ja tuotantolaitosten sijaintipaikoista. Lisäksi kevään osingonjakopäätöksiä valmistellaan kuukausia ennen yhtiökokouksia. Näin veroratkaisujen tulisi olla tiedossa huomattavasti aikaisemmin. Kevään yhtiökokouksissa tehdään osingoista enää muodolliset päätökset. Nyt on jo nähtävissä, että varsinkin suuremmat yritykset aikovat maksaa lisäosinkoja veronkiristysten pelossa. Epävarmuus johtaa siihen, että aikaisemmin yritykseen jätettyjä voittoja jaetaan kasvavina osinkoina. On huolestuttavaa, että tällöin myös yritysten riskinsietokyky vähenee, kun omat vapaat pääomat supistuvat.
Veropäätösten odotuksessa yritykset ovat haluttomia investoimaan Suomeen ja yritysten sukupolvenvaihdokset ovat jäissä. Lisäksi kansainvälinen verokilpailu on tullut jäädäkseen. Erityisesti Viron ja Ruotsin yritysveroratkaisuja seurataan tarkasti. Viron EU-jäsenyys tekee maasta houkuttelevan yritysten sijaintipaikkana. Myös Aasian, erityisesti Kiinan, vetovoima investointikohteena kasvaa voimakkaasti. Lukuisia suomalaisyrityksiäkin on siirtynyt lähemmäs kasvavia markkinoita ja ostajia. Tämä pakottaa alihankkijat seuraamaan perässä.
On anteeksiantamatonta, että hallitus hidastelee omia yritys- ja pääomaverolinjauksiaan. Olisi pikaisesti uskallettava kertoa, minkälaisia verouudistuksia yritysten on lupa odottaa. Mikäli osinkojen kahdenkertainen verotus aiotaan toteuttaa tulisi samalla määritellä kuinka yritykset luokitellaan pk-yritykseksi. Lisäksi on varottava, ettei arvonlisäveron porrastus aiheuta uusia tulo- ja veroloukkuja tai muita esteitä liikevaihdon ja työllisyyden kasvulle pk-yrityksissä.
Toivottavasti hallitus huomaa veropäätösten ratkaisevasti vaikuttavan oman työllisyystavoitteensa toteutumiseen. Työllisyyden lisääminen 100 000 henkilöllä ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on pelkkää toiveajattelua, ellei maahan saada kymmeniä tuhansia uusia yrittäjiä seuraavan vuosikymmenen aikana. Verouudistuksen avainsanojen tulisikin olla kilpailukyky ja kannustavuus.